Suomen esihistoria elämyksellisesti

Suomen esihistoriaa elämyksellisesti - 5.-luokka

Kokonaisuudessa opiskellaan Suomen esihistoriaa elämyksellisesti metsässä.

Opiskeltava jakso alkaa ajalta, jolloin vaeltelevat metsästäjäheimot saapuivat Suomen alueelle jääkauden jälkeen. Toisena päivänä edetään aikaan, jolloin maatalouden keksiminen mahdollisti kylien muodostumisen ja kaupankäynnin. Kokonaisuuteen liittyy roolipelimäisyyttä, heimojen välistä kisailua, viikinkien hyökkäys ja ukkoylijumalan oikukkuutta.

Kuva grafikacesky Pixabaystä
  • Tavoittet: Tutustutaan elämyksellisesti aikaan jääkauden jälkeisestä ajasta (vaeltavat metsästäjät) maatalousyhteisöiden syntyyn. Laaja-alaisen osaamisen keskeinen tavoite on ryhmässä toimimisen opettelu. Sopii erittäin hyvin myös ryhmäyttäväksi harjoitteeksi.
  • Ensisijainen kohderyhmä: 5. -luokka.
  • Projektin kesto: kaksi 3-4 tunnin kokonaisuutta metsässä ja kumpaakin kokonaisuutta valmistava noin 2 tunnin työskentely luokassa
  • Toteutustapa: Luokka jaetaan kahteen heimoon, joissa oppilaat toimivat erilaisissa “esihistoriallisissa” rooleissa. Kokonaisuuteen on mahdollista liittää paljonkin roolipelimäisyyttä ja seikkailua.
  • Eteneminen: Ryhmät toimivat itsenäisesti ohjeistuksen perusteella. Opettaja toimii peliä/kokonaisuutta johtavana “Ukkoylijumalana” ja vastaa kaupankäynnistä markkinapaikalla.
  • Eriyttäminen: Erilaiset roolit yhteisössä mahdollistavat eri tasoisten oppilaiden osallistumisen.
  • Integrointi eri oppiaineisiin: Projektin sisällöt sopivat hyvin historian lisäksi äidinkieleen (mm. teksteihin tutustuminen), uskontoon (muinaiset suomalaiset uskomukset),  kuvaamataitoon ja käsityöhön (kivikautinen taide ja tarve-esineet), matematiikkaan (laskelmat toiminnan kannattavuudesta, peltoalueen pinta-ala) ja liikuntaan (lipunryöstömäistä kisailua heimojen välillä). Projektin aikana opettaja voi siis luopua oppiainejakoisesta opetuksesta. Opettajan kannattaa tutustua tehtäviin ennakolta, jotta näkee, mitä eri aineiden oppisisältöjä projekti kattaa.
  • Tarvittavat oppikirjat ja lähdemateriaali: Esitellyn oppikokonaisuuden tekstilähteenä käytetään Forum 5 -historianoppikirjaa. Vastaavat tiedot löytyvät myös muiden kirjasarjojen oppikirjoista tai Internetartikkeleista.
  • Tarvittavat välineet ja materiaalit: Kivikautisten kylien rakennusaineeksi opettaja voi varata joitakin rakentamista helpottavia esineitä ja materiaaleja (esim. muovi tai kangas voi ajaa hirven taljan saemaa, naru eläinten suolia, sormivärit “verenä” kalliomaalausta varten jne)  Ks. tarkemmin tarvikkeiden jakaminen kummankin päivän yhteydessä. Oppilaiden tekemä työ arvotetaan oravannahkoina  (kurreina) ja ilveksinä (10 kurrea on 1 ilves). Oravannahkamoniste löytyy tästä doc-muodossa.
  • Arviointi: Heimot saavat suoritettavakseen tehtäviä (ensimmäisessä vaiheessa, kalmisto, seita, metsästysvälineitä, amuletit, kalliomaalauksia jne. ja toisessa vaiheessa asumus, linnavuori, karjaa, aidattua viljelysalaa, tarve-esineitä jne.). Opettaja arvottaa tehdyt työt oravannahkoina. Yksilöt keräävät oravannahkoja heimon yhteiseen kassaan. Kahden työpäivän lopuksi voidaan laskea heimojen keräämien oravannahkojen määrä, joista käy ilmi heimon onnistuminen tehtävissään. Heimojen toimintaan liittyen kannattaa käydä lopuksi ryhmäkeskustelu, jossa pohditaan ryhmän toimintaa ja sitä, kuinka oppilaat onnistuivat toimimaan erilaisissa rooleissa osana yhteisöä. Opeteltavien käsitteiden ja sisältöjen osaaminen testaan lopuksi Forms-testillä. (Monistettava testi löytyy tästä.)

Opettaja esittelee 1. päivän tehtävä luokalle:

PÄIVÄ 1 – Esihistoriallinen metsästäjäheimo

Edessänne on kaksi elämyksellistä työpäivää luonnossa, joiden aikana tutustutte muinaissuomalaisten elämään. Ennen metsään siirtymistä teidän on kuitenkin luokassa suoritettava joitakin metsäpäivää valmistavia tehtäviä.

Luokassa tehtävät tehtävät (noin 2h)

Siirrymme Suomen esihistoriaan 8000 vuoden taakse jääkauden jälkeiseen aikaan. Kaksi heimoa (A ja B –ryhmät) saapuvat Mussalon saarelle (vaikka silloin Mussalon saari taisi olla kyllä vielä meren alla) ja perustavat omat kylänsä saarelle toisistaan tietämättä. Se, mitä päivän aikana tapahtuu, jää nähtäväksi, mutta mukaan tarvitset luovuutta, seikkailumieltä, heimohenkeä ja koululta jotain pientä rekvisiittaa sen mukaan, mikä on tehtäväsi heimossasi. Heimonne tavoite on rakentaa mahdollisimman toimiva ja upea kylä!

TEHTÄVÄ 1 (luokassa) – nopea tutustuminen aiheeseen oppikirjan avulla

– tutustu kirjan (Forum 5lk) sivuihin 146-163 silmäilemällä kuvia ja kuvatekstejä, lukemalla otsakkeita ja mielenkiintoiselta näyttäviä kappaleita (noin 15 min.)

TEHTÄVÄ 2 (luokassa A ja B ryhmä eri tiloissa) – valitkaa heimon johtaja

Heimonne koostuu ryhmästänne. Ennen kylän perustamista, teidän tulee päättää kuka on heimon johtaja. Miettikää mitä ominaisuuksia tarvitaan heimon johtajalta kivikautisessa kylässä ja päättäkää kuinka heimojohtaja valitaan (kädenvääntö, äänestys, paras loitsutanssi, keskustelu tai joku muu tapa).

Heimojohtajalta tarvittavia ominaisuuksia voisivat olla (päättäkää itse):

  • voima
  • nopeus
  • rohkeus
  • hänellä on ollut mahtavia esi-isiä
  • älykkyys
  • taito maalata kalliomaalauksia
  • taito tulla kaikkien kanssa toimeen
  • taito organisoida ja jakaa tehtäviä
  • hänellä on paljon ystäviä ja vähän vihollisia
  • hänellä on yhteys metsän henkiin ja hän saa niiltä ohjeita
  • joku muu ominaisuus

Heimon johtaja vastaa heimostaan ja jakaa tehtäviä. Tosinaan heimon johtaja joutuu tekemään myös vaikeita päätöksiä, jotta heimo selviää hankalissa olosuhteissa. Johtajaa voi vaihtaa heimokokouksen päätöksellä. Kolme heimolaista voi kutsua heimokokouksen koolle.

TEHTÄVÄ 3 – keksikää heimollenne nimi

TEHTÄVÄ 4 – jakakaa heimonne seuraaviin tehtäviin johtajanne johdolla

Rakentajat (min. 3 max. 5 oppilasta), metsästäjät (min. 2 max. 4), taiteilijat (min. 2 max 3 oppilasta), shamaanit (min 2 max 3 oppilasta).

Eri tehtäviin valitut oppilaat tutustuvat tehtäväänsä liittyviin kirjan sivuihin ja varaavat maanantaina koululta tai kotoa tarvikkeita, joita tarvitsevat tehtävänsä suorittamiseen metsässä. (esim. kangas, puukko, nahkaa, narua, vesivärit, savea jne.) Päivän aikana eri ryhmissä olevat voivat auttaa toisiaan, mutta valitut vastaavat, että annetut tehtävät tulevat suoritetuksi.

Tarvikkeiden jaon voi tehdä myös niin, että opettaja varaa luokan eteen erilaisia tarvikkeita: naru 15, naru 10 m, muovi 10 m (hirventaljan asemassa), muovi 15 m, kaksi sahaa, vettä, savimöykky, rautalankaa jne. Ryhmät saavat vuorotellen ottaa jonkun tarvikkeen oman ajatuksensa mukaan. Aloittava ryhmä on esim. se, jonka shamaani esittää opettajan mielestä vaikuttavamman henkiinherätys rituaalin (rituaalia tarvitaan myöhemmin metsässä).

Rakentajat (Forum 5lk s. 156-159, vastaavat tiedot löytyvät myös muista oppikirjoista ja Internet-lähteistä)

Tutustu kirjan sivuihin 156-159. Rakentajien tehtävä on rakentaa asuinpaikka heimollenne. Asuinpaikkaan kuuluu asumus, jossa heimolaiset voivat olla sateen ja tuulen suojassa sekä paikka ruuan valmistamiseen. Mahdollisuuksien mukaan varustelkaa esihistoriallinen ”keittiönne” mahdollisimman kattavasti. Varatkaa koululta ja kotoa mukaan tarvikkeita ja työvälineitä, joiden avulla selviätte tehtävästänne.

Metsästäjät (Forum 5lk  s. 152-154, 158 + open antama moniste)

Tutustu kirjan sivuihin 152-154. Pyyntimiehet (metsästäjät) huolehtivat, että heimolla on lihaa ja kalaa syötäväksi. Tehtäväsi on valmistaa luonnon materiaaleista (eläviä puita katkomatta) pyydyksiä ja muita metsästysvälineitä, joita heimonne voi käyttää riistan ja kalan saalistamiseksi. (Huom. Ansoja ei saa jättää luontoon viritettynä, jottei kukaan tai mikään vahingossa mene niihin!) Varatkaa koululta ja kotoa mukaan tarvikkeita ja työvälineitä, joiden avulla selviätte tehtävästänne.

Taiteilijat (Forum 5lk  s. 151, 162)

Tutustu kirjan sivun 151 tekstiin. Tehtävänne on tehdä esihistoriallista taidetta, jonka avulla kuvitatte heimonne tarinaa ja kerrotte esi-isien töistä lapsillenne. Selvitä millaisia aiheita muinaissuomalaiset maalasivat tai veistivät. Tee ainakin

  • veistos (kolmiulotteinen esittävä hahmo luonnon materiaaleista)
  • kalliomaalaus (luontoon ei saa jäädä pysyviä jälkiä, mutta esim. vesivärillä maalatessa, sade pesee värin pois kallion pinnasta)
  • heimon nimi tulisi jollain tavalla näkyä taiteessanne (kirjoitusta ei vielä oltu keksitty)

Varatkaa koululta ja kotoa mukaan tarvikkeita ja työvälineitä, joiden avulla selviätte tehtävästänne.

Shamaanit ( Forum 5lk s. 160-163)

Tutustu kirjan sivuihin 160-163. Heimonne uskoo metsän henkiin. Rakentakaa kyläänne ”hiisi” eli pyhä paikka. Hiidessä palvotaan metsän jumalia. Lähellä on myös kalmisto, johon vainajat haudataan. Tehkää myös palvontavälineitä (esim. rumpu), joita käytetään Ukko ylijumalan ja metsän henkien palvomisessa ja pahojen henkien karkottamisessa. Kehitelkää shamaani loitsuja ja tanssi. (Heimolla on oltava shamaaniloitsu, joka luetaan kuolleelle heimolaiselle, jolle toivotetaan uutta elämää tuonpuoleisessa. Tästä lisää alla.)

Kylän johtaja

Sinun tehtäväsi on varmistaa, että kaikki tehtävät tulevat hoidetuksi ja ratkaista ongelmia, joita syntyy. Voit olla auttamassa kutakin ryhmää oman päätöksesi mukaan. Johdata ryhmäsi metsässä paikalle, johon perustatte kylän (keskustelkaa, mikä olisi hyvä paikka kylälle, opettaja määrittää rajat). Mikäli joku kyläläisistä ei hoida vastuutaan tai syyllistyy sääntöjen rikkomiseen, sinun tehtäväsi on kutsua koolle kyläkokous, joka päättää, miten ongelma ratkaistaan.

Vihollisia vai ystäviä – hieman jännitystä piristeeksi

Toiminnan metsässä tulee alkaa rauhassa, jotta rakennustyöt pääsevät hyvään vauhtiin (n. 1 h). Noin tunnin jälkeen voi heimo päätöksensä mukaan ruveta hieromaan tuttavuutta naapuriheimon kanssa, josta ei toki tiedä, ovatko he ystävällismielisiä vai vihamielisiä.

Jokaisen oppilaan käsivarteen on kiedottu päivän aluksi kreppinauha, joka on henkilön ”elämä”. Mikäli nauha katkeaa, henkilö kuolee ja joutuu kalmistoon. Vain shamaani voi herättää kuolleen henkiin loitsullaan ja kietomalla kuolleen käteen uuden greippinauhan. (Loitsu kestää noin 30 sekunttia, se tapahtuu kalmistossa, jonne vainajat aina vaeltavat ”elämän nauhan katketessa” ja loitsuun pitää liittyä vainajan koskettaminen eli etäloitsut eivät toimi.)

Jos muukalaiset ovat vihamielisiä,  heimon henkiinherätysloitsun tuntevaa shamaania on suojeltava erityisesti! Jos shamaani kuolee, hänen on vaellettava Ukkoylijumalan luo tekemään vaativia tehtäviä henkiinheräämiseksi.

Vihollisia vai ystäviä – hieman jännitystä piristeeksi

Toiminnan metsässä tulee alkaa rauhassa, jotta rakennustyöt pääsevät hyvään vauhtiin (n. 1 h). Noin tunnin jälkeen voi heimo päätöksensä mukaan ruveta hieromaan tuttavuutta naapuriheimon kanssa, josta ei toki tiedä, ovatko he ystävällismielisiä vai vihamielisiä.

Jokaisen oppilaan käsivarteen on kiedottu päivän aluksi kreppinauha, joka on henkilön ”elämä”. Mikäli nauha katkeaa, henkilö kuolee ja joutuu kalmistoon. Vain shamaani voi herättää kuolleen henkiin loitsullaan ja kietomalla kuolleen käteen uuden greippinauhan. (Loitsu kestää noin 30 sekunttia, se tapahtuu kalmistossa, jonne vainajat aina vaeltavat ”elämän nauhan katketessa” ja loitsuun pitää liittyä vainajan koskettaminen eli etäloitsut eivät toimi.)

Jos muukalaiset ovat vihamielisiä,  heimon henkiinherätysloitsun tuntevaa shamaania on suojeltava erityisesti! Jos shamaani kuolee, hänen on vaellettava Ukkoylijumalan luo tekemään vaativia tehtäviä henkiinheräämiseksi.

Etukäteen sovittavia sääntöjä:

  • toisten tekemiä rakennelmia tai muita asioita ei saa tuhota
  • tavaroita ei saa ryöstää kylästä (ellei toisin sovita) (Kylän ulkopuolella ryöstöretket ovat mahdollisia, jos jotain ryöstettävää on.)
  • jos joku katkaisee toisen kreppinauhan, kreppinauha on pudotettava välittömästi maahan, jotta kuollut voi sen poimia talteen
  • rikkimenneitä kreppinauhoja ei jätetä luontoon
  • luonnosta löytyvä kreppinauha tietää rangaistusta kyseiselle heimolle. Esim. vieras kylä saa ryöstää jonkun asian kyseisen kylän leiristä
  • myös muiden sääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistusryöstöretki
Toiminta metsässä
 
  • Opettaja määrittää metsässä toimintarajat, jonka yli oppilaat eivät saa mennä.
  • Sovitaan kellonajat, milloin oppilaiden tulee saapua kokoontumispaikalle.
  • Sovitaan, lähettääkö “Ukkoylijumala” viestejä shamaaneille esim. puhelimen välityksellä.
  • Sovitaan, kuinka opettaja saa viestitettyä järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät viestit kummallekin heimolle.
  • Molemmat heimot etsivät oman leiripaikkansa sovitulta alueelta.
  • Halutessaan opettaja voi pitää esim. nuotiota “kokoontumispaikalla”, johon tullaan jossain vaiheessa rauhanomaisesti syömään eväät.
  • Päivän päätteeksi opettajan johdolla tutustuaan kummankin heimon aikaansaannoksiin. Opettaja arvottaa heimojen työn oravannahkoina ja ilveksinä (10 kurrea yksi ilves) (lataa kurret tästä). Tärkeää on, kuinka hyvin on osattu seurata tehtävänantoa ja ymmärretty kirjasta luetun pohjalta esihistoriallisen heimon elämää.  Opettaja antaa oravannahat heimon päälikölle. Ensimmäisenä päivänä ansaitut oravannahat toimivat pääomana seuraavalle päivälle. Niillä voi esim. ostaa tavaroita markkinoilta.

Pelin johtaja, Ukko-ope-ylijumala, tuo peliin dramatiikkaa

Jos toimintaan halutaan lisää roolipelimäisyyttä, opettaja voi toimia Ukko-ylijumalana, joka voi päätöstensä mukaan määrätä tapahtuvaksi erilaisia asioita puhumalla heimojen shamaaneille esim. whatsappin välityksellä.  (Esim. Roskia luontoon jättänyttä heimoa rankaistaan heimon johtajan halvaantumisella (esim. kreppinauhat käsiin ja jalkoihin halvaantumisen merkiksi). Ainut parannuskeino on naapuriheimon shamaanilla (esim. molemmille shamaaneille on annettu eriväriset vesivärinapit, joilla voi maalata parantavan merkin. Toisen heimon shamaani osaa parantaa käsivaivat ja toisen jalka. ) Ukkoylijumala voi antaa shamaanille myös “päättömiä” tehtäviä, jolloin hiemoneuvoston tehtäväksi jää arvioida, onko shamaanin viestissä mitään järkeä. Toiminnan turvallisuuden kannalta on tietysti tärkeää, että metässä käy ilmi, mikä on opettajan oikea käsky ja mikä peliin liittyvä “ukkoylijumalan” viesti, johon voi myös suhtautua varauksella.

Tapahtumia voi ukkoylijumala johdatella niin, että ongelman voi naapuriheimon kanssa ratkaista rauhanomaisesti tai sotaisasti. HIenoa on, jos lapset huomaavat, että sotaisa ratkaisu usein miten hidastaa molempien kylien kehitystä. (Toteuttaessani päivää omien luokkieni kanssa oli hauska huomata, että toiset ryhmät aina ensisijaisesti hakivat rauhanomaista ratkaisua ja toiset näkivät naapuriheimot heti vihollisina.)

Toki päivä voi olla myös kahden kylän välinen kilpailu eli lopuksi arvioidaan, kuinka kylät ovat selvinneet tehtävistään. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Raportointia voi tehdä myös kuvaamalla tuotoksia. Toisaalta homma voi toimia vain elämyksenä, jota voi sitten tarvittaessa käsitteellistää enemmän luokkahuoneessa.

Luokassa tehtävät tehtävät (n. 2 h)

Toista metsäpäivää ennen voi tutustua silmäillen Forum kirjan sivuihin 164-173. Toisena päivänä luokka palaa kylilleen. Nyt on kuitenkin ajassa menty eteenpäin ja kylät ovat kehittyneet ja asettuneet aloilleen. Maanviljelys on alkanut, ammatit eriytyvät. Kylät tekevät yhteistyötä linnavuoren rakentamisessa. Edelleen uskotaan metsän henkiin ja shamaaneilla on merkityksensä kylän elämässä. Toisaalta kehitys muuttaa elämän luonnetta. Kilpailevien kylien on tehtävä myös jonkin verran yhteistyötä selvitäkseen tehtävistään. Kaupankäynnin merkitys kasvaa.

Tässä päivässä kyse on kylien välisestä kilpailusta. Tavoite on, että kylästä tulee mahdollisimman vauras. Vauraus mitataan oravannahkoina. Selviytyäkseen tehtävästä kylä tarvitsee luonnonvaroja, tarvikkeita ja työvälineitä. Osa luonnonvaroista ja tarvikkeista löytyy metsästä. Osan voi ostaa orvannahoilla (jotka opettaja tekee pahvista) tai vaihtaa muilla hyödykkeillä torilta (jota hallinnoi opettaja tai joku oppilaista).

Selvitäkseen kylällä täytyy olla tietty määrä laidunmaata, karjaa ja kylän on täytynyt osallistua riittävässä määrin myös linnavuoren rakentamiseen.

Kylälle valitaan kyläpäällikkö (voi olla edellisen päivän heimon johtaja tai sama). Kyläpäällikön tehtävä on auttaa eri ammattikuntia, koordinoida tekemistä, tehdä vaikeita päätöksiä ja vastata siitä, että kylä varmasti vaurastuu ja kaikki asiat tulevat hoidetuksi.

Heimopäivän shamaani voi jatkaa shamaanina, mutta nyt hänen on otettava nyt myös joku muu rooli, koska pelkällä shamaanin ammatilla ei hän enää ole riittävästi hyödyksi kylälleen.

Ennen metsään lähtöä kyläkokouksessa sovitaan uudet roolit. Uusia tehtäviä ovat:

Maanviljelijät ja karjankasvattajat (3-5 oppilasta), linnavuoren rakentajat (2-3 oppilasta), seppä/käsityöläiset (3-5 oppilasta) ja kauppias (1-2 oppilasta). Joka ammattikunnassa on oltava oppilaita, jotta kylä voi menestyä.

Maanviljelijät ja karjankasvattajat

Tutustu aluksi kirjan sivuihin 164-165. Tehtävänne on huolehtia, että kylällänne on viljaa ja lihaa. Jokaista heimon jäsentä kohden tulee olla vähintään 1m2 aidattua laidunmaata ja yksi lammas ja yksi lehmä. Ylimenevä laidunmaa ja karja mitataan lopuksi oravannahkoina.

  • Aidattu viljelysmaa. Aidan tulee olla vähintään puolen metrin korkuinen rakennelma, mutta riittää, että aidassa on yksi vaakasuuntainen (horisontaalinen) alueen rajaava asia. Viljelysmaa ei voi olla rämeisessä metsässä, vaan avoimella tai vähäpuisella alueella. (Avokalliota voi käyttää, vaikka siinä nyt ei oikeasti mikään kasvaisikaan.)

1m2 rajattua viljelysmaata = 1 oravannahka

(Alue tulee mitata itse. Ope tarkistaa lopuksi. Merkittävästi väärin lasketusta laidunmaan pinta-alasta vähennetään orvannahkoja.)

  • Lehmät ja lampaat. Karjalla tulee olla aidattu laidunalue (minikokoinen). Eläimellä tulee olla neljä jalkaa ja nautaeläimillä lisäksi myös sarvet.

Neljä lammasta (männynkäpy) = 1 oravannahka

Kaksi nautaa/lehmää (kuusenkäpy) = 1 oravannahka

Linnavuoren rakentajat

Tutustu kirjasta linnavuoren käsitteeseen sivulta 165. Tehtävänne on huolehtia, että kylällänne on osuus linnavuoresta. Teidän tulee rakentaa vähintään puoli metriä linnavuoren seinää/aitaa jokaista kyläläistänne kohden. Seinämä tulee olla kohtuullisen kestävä, vähintään metrin korkuinen ja läpipääsemätön (ei ihmisen mentäviä koloja).

  • Mikäli onnistutte rakentamaan linnavuorta enemmän oman tarpeenne 1m muuria/seinää katsotaan neljän oravannahan arvoiseksi.
  • Ensimmäinen tehtävänne on rakentaa hälytysjärjestelmä, jolla saatte kutsuttua mahdollisimman nopeasti kaikki kyläläiset linnavuorelle suojaan ryöstöretkeläisiä. Ukko-ylijumala (opettaja) voi määrät hälytyksen (eli ryöstäjien saapumisen). Se kylä, joka on saanut ensimmäiseksi kaikki kyläläisensä linnavuorelle, palkitaan ylimääräisillä oravannanhoilla.

Seppä/käsityöläinen

Tutustu käsityöammatin syntyyn sivulta 168. Ensimmäinen tehtävänne on valmistaa jokaiselle kyläläisellenne metsän hengiltä suojeleva amuletti. Mikäli kaikilla kyläläisillä ei ole amulettia Ukko-ylijumalan tullessa tarkistuskäynnille, kyläänne verotetaan ylimääräisillä oravannahoilla. Toinen tehtävänne on valmistaa/ostaa kulho, jossa voitte valmistaa ruokaa (ei välttämättä oikeasti). Kulhoja pitää olla 1 kuutta kylälälistä kohden (koolla ei ole suurta väliä).

Lisäksi tehtäväsi on valmistaa tarve-esineitä (työkalut, keittiövälineet, aseet), joita tarvitaan kylässä tai joita voit myydä markkinoilla. Voit valmistaa myös vaatteita, koruja ja koriste-esineitä. Markkinoilla myydyt tarve-esineet maksetaan sinulle oravannahkoina. Ansaitsemasi oravannahat käytät tietysti kyläyhteisösi rakentamiseksi. Maanviljelijät ja linnavuoren rakentajat tarvitsevat materiaalia, joita voi ostaa torilta ansaitsemillasi oravannahoilla. Kun kylät kehittyvät ja perustarpeet on tyydytetty, markkinoilla aletaan maksaa enemmän oravannahkoja koruista, koriste-esineistä ja vaatteista.

Sepän tekemistä esineistä kalliimpia ovat työkalut/aseet, jotka on valmistettu useammasta osasta (hakut, kirveet, jouset jne.) ja jossa osat on hyvällä tavalla liitetty toisiinsa. Koristelu on aina eduksi. Muiden käsityöläisten tekemistä esineistä astiat ja värikkäät tai muuten kekseliäät muinaissuomalaisten elämään liittyvät koriste-esineet ovat useamman oravannahan arvoisia.

Kauppias

Tutustu aluksi kirjan sivuihin 170-171. Heimonne on asettunut asumaan ja oppinut hankkimaan ruokaa metsästyksen ja keräilemisen lisäksi myös viljelemällä maata ja kasvattamalla karjaa. Tärkeää kylälle on rakentaa linnavuorta, jotta voidaan suojautua ryöstöretkeläisten hyökkäyksiltä.

Kylän elämässä tarvitaan monenlaisia asioita, jotta kylä voi kehittyä (ruoka, vaatteet, kankaat, nahat, aseet, työvälineet, metsästysvälineet, savi jne). Kaikkea mitä tarvitaan ei kylästänne löydy. Siksi on käytävä kauppaa. Tarvitsemianne asioita voi löytyä naapurikylästä tai markkinoilta (joita johtaa opettaja).

Pohdi ja keskustele kyläläisten kanssa, miten saatte kylänne vaurastumaan parhaiten. Pyri hankkimaan tarvitsemanne asiat (jos et itse valmista asioita, sinun on tehtävä yhteistyötä maanviljelijöiden ja käsityöläisten kanssa, jotka valmistavat markkinoille myytäväksi kelpaavia asioita). Kuuntele kyläläistesi tarpeita, auta ja käy kauppaa, jotta kyläläiset saavat niitä asioita, joita he tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseen. Tavoitteesi on tehdä kylästänne mahdollisimman vauras.

Kauppias saa pienen alkupääoman (9 oravannahkaa). Miettikää yhdessä kylän johtajan ja muiden kyläläisten kanssa, kuinka alkupääoma kannattaa käyttää.

Markkinat

Opettaja rakentaa keskeiselle paikalle markkinapaikan, josta voi ostaa asioita oravannahoilla tai vaihtaa tehtyjä tarve-esineitä ja muita hyödykkeitä (metsästysvälineet, käsityöt, korut, metsästä löydetyt marjat, opettajan nuotiota varten tarvitsemat polttopuut jne.).

Opettajan markkinoille tuomia tarvikkeita voivat olla mm. savi, naru (esim 1m maksaa yhden oravannahan eli kurren), metallipalasia, kangasta, höyheniä, rautalankaa, nahkavitjoja, puupalasia, helmiä, oravannahkoja (liitetiedostossa oleva moniste, 10 kurrea on 1 ilves)

Markkinoilta löytyviä työvälineitä: Sahat, metallisakset, puukkoja. Työkaluja voi myös vuokrata. Vuokraaminen kannattaa sillä esim 30 minuutin puukonvuokralla voi tehdä kaksi keihästä, joista markkinoilla saa paremman hinnan, kuin puukon vuokraan kului.

Markkinoiden avulla oppilaat oppivat,  että kun raaka-ainetta jalostaa (savi ruukuksi) luodaan raaka-aineelle lisäarvoa, joka puolestaa voi edistää kylän vaurastumista.

Alkuvaiheessa markkinoilla maksetaan hyvin tarve-esineistä, kuten metsästysvälineistä (keihäät, kirveet yms.) Kylien kehittyessä markkinoilla ruvetaan arvostamaan enemmän koruja ja muita taide-esineitä.

 

Markkinoilla on nuotiopaikka, jossa oppilaat voivat käydä käristämässä esim. makkarat, jos sellaisia on eväinä.

Toiminta metsässä

  • Opettaja määrää linnavuoren paikan ja markkinapaikan.
  • Heimot voivat jatkaa entisessä asuinpaikassaan pyrkien kehittämään metsästäjäkylänsä  maataloutta harjoittavaksi kyläksi. On kuitenkin mahdollista, että aikaisempi heimon suojainen asuinpaikka ei sovellu enää maataloudelle ja karjankasvattamiselle, joten heimon on rakennettava uusi kylä paremmalle paikalle. Luonnollisesti etäisyys linnavuorelle voi olla myös ratkaiseva tekijä paikkaa valittaessa.
  • Päivän päätteeksi opettajan johdolla tutustuaan kummankin kyläyhteisön aikaansaannoksiin. Opettaja arvottaa kyläyhteisön työn oravannahkoina (10 oravannahkaa on yksi ilves). Tärkeää on, kuinka hyvin on osattu seurata tehtävänantoa ja oivalleuttu, kuinka maataloutta ja kaupankäyntiä harjoittamalla kylä voi vaurastua.
  • Lopuksi lasketana kummankin kylän ansiot ja käydään keskustelu, missä asioissa onnistuttiin ja mitä asioita olisi voinut tehdä paremmin. Kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, kuinka materiaalien jalostaminen ja maa alkoi tuottaa vaurautta kyläyhteisöille.

Toiminta metsässä

  • Opettaja määrää linnavuoren paikan ja markkinapaikan.
  • Heimot voivat jatkaa entisessä asuinpaikassaan pyrkien kehittämään metsästäjäkylänsä  maataloutta harjoittavaksi kyläksi. On kuitenkin mahdollista, että aikaisempi heimon suojainen asuinpaikka ei sovellu enää maataloudelle ja karjankasvattamiselle, joten heimon on rakennettava uusi kylä paremmalle paikalle. Luonnollisesti etäisyys linnavuorelle voi olla myös ratkaiseva tekijä paikkaa valittaessa.
  • Päivän päätteeksi opettajan johdolla tutustuaan kummankin kyläyhteisön aikaansaannoksiin. Opettaja arvottaa kyläyhteisön työn oravannahkoina (10 oravannahkaa on yksi ilves). Tärkeää on, kuinka hyvin on osattu seurata tehtävänantoa ja oivalleuttu, kuinka maataloutta ja kaupankäyntiä harjoittamalla kylä voi vaurastua.
  • Lopuksi lasketana kummankin kylän ansiot ja käydään keskustelu, missä asioissa onnistuttiin ja mitä asioita olisi voinut tehdä paremmin. Kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, kuinka materiaalien jalostaminen ja maa alkoi tuottaa vaurautta kyläyhteisöille.

Markkinat antavat opettajalle hyvän mahdollisuuden ohjata elämyksellistä oppimista. Kehittyvävässä kyläyhteisössä tehtävät eriytyvät ja kehityksen myötä yhä jalostetummista tuotteista saa enemmän varallisuutta. On hyvä, jos oppilaat oivaltavat, että se mikä toimi metsästäjäkylässä tai kylän alkuvaiheessa ei välttämättä enää toimi kehittyvässä maatalousyhteisössä. Myös kysynnän ja tarjonnan laki on tärkeä. Ensimmäisestä komeasta kukkaseppeleestä voi markkinoilla saada hyvän hinnan, mutta kun niitä alkaa tulemaan myyntiin useita, hinta tietysti laskee.

Kun linnavuori on valmistunut, on aika viikinkien hyökkäykselle. Opettaja toimii viinkinkeinä ja suorittaa hyökkäyksen. Nopeimmin kaikki kyläläiset linnavuorelle saanut heimo palkitaan. Jos kaikki kylän jäsenet eivät ehdi linnavuorelle ennen viikinkejä (opettajaa), voi heimolle määrätä sakon. Linnavuorella on oltava jatkuva vartiointi ja toimiva hälytysjärjestelmä, koska ikinä ei voi olla varma, milloin viikingit hyökkäävät.

Jos opettaja kokee tarpeelliseksi, voi jaksosta pitää kokeen oheisella FORMS-testillä. Formissa on myös kysymyksiä ryhmätoimintaan liittyen.

 

Monistettava FORMS-testi löytyy tästä.